The crazy drummer of Töölönlahti
Alppipuisto oli yhtä creepy kuin aina.Huvimajassa kantasuomalaiset alaikäiset harjottelee dokausta. Ja yhdella jalalla seisomista.
Noi oli jotai juoppoja romanikiertolaisia? Tai irakinmamuja ehkä?
Kantakaupungissa oli kirsikankukatkin valkoisempia
Viikonloppuna Helsinki on taas hetkisen kaunis. On kirskkapuuta kukassaan ja lehmukset(en oo varma tarkoitan niitä neonvihreitä puita. Onkohan mulla puidenoppimishäiriö?)neonvihreässä kukassaan. Tämä on taas mielestäni parasta aikaa vuodesta. Sanon saman joka vuodenkaika vähintään neljä kertaa vuodessa:D Ennen olin syksyihminen joka inhosi kevättä. Niin se mieli muuttuu. En tajua miten kukaan voi inhota kevättä ja ahdistua siitä. Musta ainakin on ihan helvetin siistiä nähdä että luonto on räjähtänyt hapokkaan vihreäksi.Fä-däng!
Olisin päässyt la:na ilmaiseksi Lintsille mutta sairastin koko aamupäivän. Niin paljon sitten vitutti että oli pakko lähteä iltakävelylle Töölönlahden ja Alppilan suuntaan. Kun näin ensiksi ravintolapäivän kojut ja keskustan persoonattoman ravintolapäiväryysiksen joka oli valloittanut koko Espan niin alkoi lähinnä ärsyttää. Viime vuonna kaikki oli kallista ja minun jälkeeni tulevia jonossa palveltiin minua ennen. Ajattelin että pitäkööt paskansa ja etten osallistu ainakaan tänä vuonna!
Vaan kuinka ollakaan löysin Töölönlahdelta pienen kojun. Kakkuriihen kojussa myytiin perinteistä suomalaista kahvilasettiä. Eikä mulla ollut rahaa. Ihmisten kiltteys yllätti jo toistamiseen viikolla. Pe:na joku maksoi maitoni kaupassa, kun en kipeänä jaksanut tonkia kolikoita ja La:na sain ilmaisen piirakka- ja kakkupalan! Sanoin jo että nyt kannattisi lotota kun on näin hyvä tuuri. No jollain oli parempi. Lähikaupassa joku pakolaisnainen voitti veikkaukssessa viisisataa!
Tässä on sitten kuva Lapinlahden retkeltä. Oli onni että tunsin tyypin joka suistui kanssani talonvaltauksen yritykseen. Meillä meni kuitenkin pupu pöksyyn ja mentiin kaljalle. Noloa sinänsä että siinä oli myös pari nuorta kundia jotka oli entisiä asukkaita ja ne meni sinne sisään ja näki sen kaiken meidän jahkailun. Koko kolmekymppisten sukupolven saamattomuuden ja nössöyden meihin tiivistyneenä. Mutta kun asbesti..home...:D
Että semmoista. Kirjottelen karseassa pitsaähkyssä, jottei olo olisi niin laiska, tyhmä & saamaton. Kyllähän tää auttaa.
There was a restaurantday...
There was a restaurant day in helsinki in the past weekend. I didn`t plan to go becasue last year it was shit and people didn`t manage basic manners. It was like that they served first the people behind me at the queue.
However I got a piece of a meal for free. I wen`t for a walk into the spring Helsinki and it was looking very acid green. Very energising I must say. The crazy drummerman was again at Töölönlahti. Alppipuisto was ever so decadent with drunken finnish minors and alcoholicimmingrants. I think spring is my favourite season. I don`t know why It´s the hardest times for depressed. Because You don`t have to really do anything peculiar. Not like at summer when it`s all about doing stuff and holidayplans.
I also tried to joint an empty mentalhospital but we in our thirties were such pussies who thought too much of asbest and bad isnside air that we didn`t quite manage to do that.
Now I feel so horrible after eating too much pizza. It`s good that I have this blog to write that makes me to feel useful in times like theese. That I`m not just the useless slob that I am.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti