When I was a waitress wearing a tight dress
You were my man. I felt like I got this..Omista tarjoilijan kokeiluista ei voi sanoa samaa. When I was a waitres, wearing a loose shirt, dismissed in four hours, felt like a looser. Eikä siellä ollut mitään seksikästä, ei bisnesmiehiä, vaan väsäsin kahvijuomia tylsille nuorisoporukoille ja pariskunnille Coffee Housessa ja muualla. Koska mulla silloin kuitenkin oli tulevaisuus ja nuori terve vartalo eikä koronaa oltu keksitty, maybe I was better off.
-Lana Del Rey, White dress (video ei välttämättä näy puhelimella)
https://www.youtube.com/watch?v=yJuV8PDwvC8
Tuolloin oli jatkuvasti huono itsetunto siitä koska olin huono tarjoilija jolla ei kuitenkaan ole edes koulutusta tarjoilijaksi ja opiskelin kuvataidetta vain amiksessa jonne äitini oli minut kotoaan häätänyt. Amerikkalaisilla Svetlanoilla on sukupuoliroolit tiukemmassa ja kokemus heteroudesta vahvempi mikä helpottanee tarjoilijan elämää. Itsehän en halunnut näyttää perinteisen naiselliselta ja nätiltä tytöltä vaan värjäsin hiuksiani oksennusblondiksi, koska se loisti hämärässä Kalliolaisten räkälöiden nurkkapöydissä.
Onneksi näin keski-iän kynnykselläkin, (sanon näin vain koska vartaloni tuntuu vanhalta kaiken kotona istumisen ja jatkuvan sairaudenpelon seurauksena), voi saada onnistumisen tunteita. Apurahoista(pienistä) ainakin pieniä sellaisia. Ja haluan pukeutua tiukkaan mekkoon! Koska nykyään ostan aina väljiä vaatteita, se kun on tyylikästä, eikä mitään teinipissistyyliä, niin tuntuu että joka vaatteen myötä kehoni kokee että niihin pitää kasvaa ja lihottaa itseään kilolla. Vatsani on alkanut muistuttaa perunasäkkiä :( Haluan olla kuin italialaiset naiset jotka pukeutuvat kurvejaan korostaen ja kulkevat korkokengissä keinahdellen. Kun asuin Italiassa vertaisin heitä mielessäni niihin siellä tienvarsilla, jokapaikassa ja kaikkina vuodenaikoina kukkiviin vaalenapunakukallisiin pensaisiin. Uskomaton luonnonvoima joka on kaunis aina ja ikuisesti olosuhteista huolimatta.
Kun sain ryhmällemme ensimmäisen apurahan oliko se felt like I got this-tunne? Ehkä ei, koska apurahaa oli jahdattu koko vuosi 2020 ilman tulosta. Oikeastaan todella harvoin enää tulee I got this-tunnetta. En ole varma onko minulla ollut sellaista peruskoulun jälkeen. Asioiden osaaminen on jotenkin itsestään selvää ja mikään ei riitä!
Ehkäpä onnellisuuden avain olisikin saavuttaa tuo I got this-tunne. Jos suhtautuisi kaikeen uutena, keskittyisi ja työstäisi pieteetillä. Kun olisi valmis niin muotoilisi sen osaamisen pääässään lauseeksi jonka voi kirjoittaa Cv:hen.
Muuten taas on nuha ja kurkkukin on ollut kipeänä. En jaksa mennä testiin koska testipuikot tulevat Kiinasta ja niitä tuotetaan sitten taas lisää ja Kiina rikastuu ja ostaa koko maapallon. Enkä halua rokotetta! Pelkään piikkejä eikä sitä ole kunnolla testattu!
(Svet)Lana😆 sanoisi Don´t worry baby.
Lana Del Rey, Love
(video ei välttämättä näy puhelimella)
https://www.youtube.com/watch?v=3-NTv0CdFCk
Tätä kuuntelin kun olin lähdössä Italiaan neljä vuotta sitten. Ja kaikki järjestyi. Olin nuori rakastunut, onnellinen ja kaikkialla oli kirskankukkia. Rakennukset upeita ja värit kirkkaita ja miehet komeita. Ihana palata niihin mielessään ja jos joku ei ole käynyt niin jopa koronan aikaan sinne saa lentoja. Kaikki järjestyy. Don´t worry baby!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti