Mun tarinani on lyhyt. Olen tullut uskoon. Liikunta on uusi jumalani. On vähän pakkokin jotenkin hurahtaa koska mä olen niin tyypillinen nainen et oon pehmee, en yhtään lihaksikas, minkä lisäksi pelkään kipua. Mua ällöttää aina jumpissa kun vatsalihaksiin sattuu ja tunnen kuinka ne muuttaa muotoa.Jotain räjähryksiä ja repeämisiä siellä on pakko tapahtua. Lihaskuntoliikkeitä tehdessä tulee sellainen olo et jos vatsa näyttää halkeilleelta ja käsissä on pattia niin se on merkki jostain sairaudesta ei niinkään hyvästä kunnosta. Silti käsivarsiin olis nyt tarkoitus saada sitä pattia. Muuttua joksikin lähempänä luonnontilaa olevaksi liskoihmiseksi.
Se on kans juoksuaika taas alkanut, vaikka täällä se ei koskaan loppunutkaan. Mustatrikoisia gasellimaisesti ohi hölkkääviä kiinteitä miehenpyllyjä näkyy kyllä lähes joka ilta, säästä riippumatta. Ja en esineellistä yhtään. En vaan huomaa muuta kun se näky on musta aina yhtä huvittava :D. Mä en sitten kuuntelekaan enää goottirokkia lenkeillä. Tässä (alla) parasta hölkkämusaa juuri nyt.
Posibility to a change
Is an annoying religious people`s campaign in our busses starting from Turku. I stole the name for my own little campaign.
I have faith now. For me, sport is the new religion. I surely needed that because I`m such a soft woman and also have a fear for pain which makes it almost impossile to gain muscles. I feel sick when i go to aerobics, make my abbs an feel my flesh explode and ripp.It just feels sick to have lumps of muscles from aching. It doesn´t feel n normal at all. Still I ´m supposed to get some.To become someone nearer to nature, a lizardhumanbeing..
It`s running time again, thoug here it never even stopped. Here you can see young running gasell like man asses in black tights pass you by at any time of year :D It`s allways funny. By the way I don`t listen to gothic rock anymore while running. This my (ancient) jogging stuff now.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti